Kiitos niille 47:lle, jotka katsoivat, että olen sopivin henkilö
edustamaan heitä Porvoon valtuustossa! Itseäni en laske mukaan, ääniä
tuli yhteensä siis 48.
Olo on nyt hieman tyhjä, kuten
aina vaalien jälkeen kun ei tiedä, mihin vapautuneen toimintatarmonsa ja
aikansa oikein käyttäisi. Onneksi saan viikon aikaa kerätä voimia ja
tehdä ihan muuta. Kuten olla isä Norjassa asuvalle pojalleni, joka
viettää nyt viikon kanssani.
Lupaan olla mahdollisesti
saamani luottamustehtävän arvoinen ja yrittää vakavasti ottaa sen
substanssi haltuun siinä missä olen vaihtelevalla menestyksellä pyrkinyt
töissänikin. Ensi viikolla alkavat sitten väännöt luottamuspaikoista.
Lupaan myös jatkaa työtäni paremman Porvoon, Suomen ja ihmiskunnan
hyväksi. Vaikka politiikka on joskus jopa kyyniseen taktikointiin asti
käytännöllistä puuhaa, ilman idealismia tätä ei tekisi. Halu vaikuttaa
omaan ja yhteiseen ympäristöön, käsitteen laajimmassa merkityksessä, on
ainoa tietämäni tapa olla ihminen.
Paitsi äänestäjiäni,
kiitän tuhannesti myös muita ehdokkaita! Poliittisessa vaikuttamisessa
prosessi on usein oikeastaan palkitsevampi kuin lopputulos. Olen saanut
laajalti uusia, hienoja tuttavuuksia puoluerajojen ylitse, mutta aivan
erityisen upea porukka olimme me, Porvoon Vihreät. Olen ylpeä ja
onnellinen kun olen saanut käydä jo kahdet vaalit tämän hienon porukan
kanssa. Kiitos!
Wannabe-poliitikon
puolisona saa osakseen useimmat poliitikon puolisona olemisen
varjopuolet, ja aivan erityisen kiitoksen varaankin vielä omalle
Sanna-kullalleni.
Perukangas Porvoon valtuustoon!
Vihreiden kuntavaaliehdokas Porvoossa numero 164, Porvoonseudun Vihreiden puheenjohtaja Michael Perukankaan vaaliblogi.
maanantai 29. lokakuuta 2012
perjantai 26. lokakuuta 2012
Syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle vähintään miljoonan
Valistuneimpien arvioiden mukaan 30 000 –
50 000 nuorta on syrjäytynyt Suomessa, ja jokainen heistä maksaa
yhteiskunnalle vähintään miljoonan, puhumattakaan inhimillisistä
kustannuksista. Kaikki ennaltaehkäisy säästää pitkällä tähtäimellä
peruspalveluissa.
Koulujen oppilashuoltoresurssit ja neuvolat ovat avainasemassa sellaisina ennaltaehkäisevinä palveluina, jotka mahdollistavat varhaisen puuttumisen ja säästävät peruspalveluissa. Lisäksi tulisi harkita nuorisopsykiatrian lähetteiden poistamista.
Tehdessäni pari vuotta sitten kartoituksen nuorten yhteiskuntatakuun toteutumisesta, osoittautui, että Suomen kunnissa erosivat paitsi palvelut, myös tiedot kuntalaisten oikeuksista ja kunnan velvollisuuksista. Joistakin kunnista sai etsimällä etsiä edes yhtä viranhaltijaa, joka tietäisi, miten kunnassa on järjestetty esimerkiksi työpajapalvelut tai joka edes tietäisi, mitä nuorten yhteiskuntatakuu käytännössä tarkoittaa. Näitä mustia aukkoja löytyy jopa Uudeltamaalta.
Koulujen oppilashuoltoresurssit ja neuvolat ovat avainasemassa sellaisina ennaltaehkäisevinä palveluina, jotka mahdollistavat varhaisen puuttumisen ja säästävät peruspalveluissa. Lisäksi tulisi harkita nuorisopsykiatrian lähetteiden poistamista.
Tehdessäni pari vuotta sitten kartoituksen nuorten yhteiskuntatakuun toteutumisesta, osoittautui, että Suomen kunnissa erosivat paitsi palvelut, myös tiedot kuntalaisten oikeuksista ja kunnan velvollisuuksista. Joistakin kunnista sai etsimällä etsiä edes yhtä viranhaltijaa, joka tietäisi, miten kunnassa on järjestetty esimerkiksi työpajapalvelut tai joka edes tietäisi, mitä nuorten yhteiskuntatakuu käytännössä tarkoittaa. Näitä mustia aukkoja löytyy jopa Uudeltamaalta.
Joissakin
pienissä kunnissa yhteiskuntatakuu on riippuvainen
projektiavustuksista, kun taas toisissa kunnissa koko nuorisosektori voi
henkilöityä yhteen ihmiseen, jolloin järjestelmä on hyvin
haavoittuvainen. Näin on esimerkiksi lapsiperhekunta Pornaisissa, jossa
ei ole edes toisen asteen koulutusta.
Joissakin kunnissa taas pidetään kunnan nuorisoa niin reippaina että kyllä he selviävät. On makuasia, onko tämä rehvastelua vai antautumista realiteettien edessä kun peruspalveluiden järjestäminen on mahdotonta.
Joissakin kunnissa taas pidetään kunnan nuorisoa niin reippaina että kyllä he selviävät. On makuasia, onko tämä rehvastelua vai antautumista realiteettien edessä kun peruspalveluiden järjestäminen on mahdotonta.
Joissakin kunnissa yhteiskuntatakuu ei kuulu millekään hallinnolliselle sektorille. Näin voi käydä esimerkiksi silloin kun kyseinen sektori ostetaan kokonaisuudessaan kuntayhtymältä, jonka "kotipesä" voi olla jopa toisessa maakunnassa. Näin on esimerkiksi taloudellisella vakavaraisuudellaan pörhistelevässä Myrskylässä, jossa ei ilmeisesti olla huomattu sitä, että siellä on koko maakunnan kehnoin huoltosuhde.
Tällaisissa kunnissa ilmeisesti otetaan annettuna, että nuoret joka tapauksessa muuttavat ulos kunnasta, ja tämän vuoksi niillä ei ole varsinaista nuorisotyötä. On makuasia, onko tämä realismia vai käsien nostamista antautumisen merkiksi, viimeinen sammuttaa valot -mentaliteettia.
Syyllistämättä varmasti hyvää tahtovia viranhaltijoita, kunnat tarvitsevat nyt sekä keppiä että porkkanaa. Nuorisotakuu edellyttää paitsi hallinnollisten sektoreiden, myös kuntien välistä yhteistyötä.
Jokaisen Suomen kunnan tulisi viipymättä laatia suunnitelmansa siitä, miten nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan osana laajempaa kuntastrategiaa. Tässä suunnitelmassa tulisi määritellä, mitä tapahtuu silloin kun yksikin nuori putoaa peruskoulusta tyhjän päälle. Siinä tulee määritellä, kuka soittaa ja kenelle, kuinka nopeasti, keitä kutsutaan neuvottelemaan ja millä aikataululla.
Kaikkien nuorten elämään vaikuttavien tahojen on oltava mukana: niin viranomaissektoreiden, järjestöjen kuin koulujenkin. Porvoossa onkin onneksi tuoreessa budjettiesityksessä kirjattu jokaiselle nuorelle oma vastuuviranomainen, mikä onkin juuri tällainen oikeansuuntainen toimenpide. Lisäksi tulee sopia neuvonnan, palveluohjauksen ja seurannan mekanismeista, joilla varmistetaan, ettei nuori eksy matkalla. Laajemmassa kuntastrategiassa taas tulisi ilmaista toivottu tulevaisuudenkuva siitä, keitä kunnassa asuu ja millaisilla elämän edellytyksillä. Jokainen syrjäytynyt nuori on liikaa.
Michael Perukangas
porvoolainen vihreä nuorisotutkija
Kirjoitus julkaistiin Uusimaa-lehdessä eilisaamuna
tiistai 23. lokakuuta 2012
Hyvä olla vihreä
Vuonna 2012 on hyvä olla vihreä. Tästä suuri kiitos kuuluu Pekka Haavistolle, josta melkein tuli presidentti jättäen lähtemättömän
jäljen suomalaiseen yhteiskuntaan. Hän yhdisti ennennäkemättömällä
tavalla hyvin erilaisista lähtökohdista ponnistaneita suomalaisia, ja
antoi iloa, toivoa ja jotakin, mihin uskoa, todella
monelle. Vaikka Porvoo vihertääkin taas hitusen enemmän, näissä
vaaleissa ei äänestetä presidentistä, EU-tukipaketeista tai
vanhuspalvelulaista.
Kuntavaaleissa on kyse hyvin arkipäiväisistä asioista: onko koulussamme opettajia, onko terveyskeskuksessa lääkäreitä, onko kirjastossa kirjoja, onko pyörätie aurattu, pääseekö bussilla ja onko uimahalli auki.
Kunnallisvaaleissa äänestetään siitä, miten nuorisotakuu toteutuu Porvoossa, onko lapsillemme leikkipuistoja ja päiväkoteja ja onko vanhuksillamme mahdollisuus valita itse, missä he haluavat viettää eläkevuotensa luottaen siihen, että apu on lähellä silloin,kun sitä tarvitaan. Kuntavaaleissa avainsana on lähellä. Riippumatta siitä, miten hallituksen kuntauudistuksessa käy elionko meillä kohta aika iso vai vielä isompi kotikaupunki, tärkeintä on se, että lähipalvelumme ovat sekä saatavilla että saavutettavissa.
Ehdokaslistallamme on jokaiselle jotakin: kasvattajia, yrittäjiä, taiteilijoita, asiantuntijoita, tekijöitä. Kaikkia ehdokkaita yhdistää se, että he ovat arjen asiantuntijoita. Moni meistä työskentelee lähipalveluiden parissa, ja kaikkia yhdistää usko siihen, että Porvoo on ainutlaatuinen paikka, meidän kaikkien koti, jonka eteen kannattaa tehdä töitä.
Jos
vuosi 2012 on ollut hyvä vuosi olla vihreä, nyt on myös hyvä aika tehdä
vihreitä tekoja. Sellaisia voi jokainen tehdä arkielämässään, ja nyt
voi aloittaa äänestämällä vihreää vaihtoehtoa Porvoossa. Valinta on sinun!
maanantai 22. lokakuuta 2012
Älä kerro kenellekään...
... että Porvoon parhaat vaalivalvojaiset pidetään Bar Sohossa, tietenkin! Soho on hyväksi havaittu ja testattu jo kaksissa Pekka Haaviston vaalivalvojaisissa, ja nyt, tulevana sunnuntaina, eli 28.10. juhlitaan vihreää vaalivoittoa! Vaalivalvojaisten lisäksi Sohossa on samanaikaisesti Salakapakan puolella Steamin' Jazz Club, jossa soi elävä jaska. Sinne pääsee sisälle Kaivokadun puolelta. Ethän kerro kenellekään? Sisälle voi alkaa hipsiä kello 19.30 alkaen, ja löydät Sohoon piiloutuneina lukuisia ehdokkaita, joita tulee tipotellen illan mittaan kukin omista karkeloistaan, joista useimpia kutsutaan vaalilautakunniksi. Mitä enemmän bongaat ehdokkaita, sen parempi!
Bar Sohon löydät Mannerheiminkatu 20:sta.
sunnuntai 21. lokakuuta 2012
Onko arvoilla väliä kuntavaaleissa?
Kuntavaaleissa ei päätetä sukupuolineutraalista avioliitosta sen
kummemmin kuin EU-tuistakaan. Enkä voi olla lakkauttamassa
"pakkoruotsia" Porvoon kouluista, mikä saatettakoon muillekin tietoon
kuin sille miehelle, joka peräänkuulutti minulta vaaliteltalla
tämmöisiä. Se ei nimittäin ole kunnallispoliittinen asia. Mitä väliä
sitten on sillä, mitä mieltä minä olen tällaisista asioista, joista ei
näissä vaaleissa ole kysymys?
Yllättävänkin paljon. Edustuksellisessa demokratiassa haetaan sellaista ehdokasta, jonka harkintakykyyn voi luottaa silloinkin kun hän ei ole äänestäjän kanssa samaa mieltä. Sellaista ehdokasta ei nimittäin löydykään, muita kuin itse. Jos äänestäjä vaatii tällaisen ehdokkaan löytymistä, hänen on pakko lähteä itse ehdolle.
Vaikka minulla on joitakin niin tärkeitä kysymyksiä, että niitä voi pitää kynnyskysymyksinä, suurin kynnyskysymys on kuitenkin tämä: onko ehdokas fiksu, harkintakykyinen ja inhimillinen tyyppi. Mukava hänen ei ole pakko olla, kunhan ei ole täysi ***pää. Sillä, miltä hän näyttää, onko hän vaikka kolmion muotoinen, ei ole mitään merkitystä, kuten hänen nimellänsä, onko Virtanen tai von Kügelgen, tai sillä, miten hän pukeutuu tai millaista musiikkia hän kuuntelee. Arvoilla on kuitenkin väliä.
Ehdokkaan arvomaailma paljastaa ehdokkaan. Maailmankuva sisältää ihmiskuvan, ja ihmiskuva tarjoaa tulkintakartan siitä, miten ehdokas suhtautuu myös kunnallispoliittisiin kysymyksiin. Siksi esimerkiksi ihmisoikeus ja tasa-arvo ovat mitä kunnallispoliittisimpia kysymyksiä: siitä, miten ehdokas suhtautuu esimerkiksi vähemmistöihin, voi vetää suoran loogisen jatkumon siihen, miten hän kohtelee näitä vähemmistöjä. Ja siitä, miten ehdokas kohtelee vähemmistöjä, voi vetää suoran yhtäläisyysmerkin sen kanssa, miten näiden vähemmistöjen oikeudet toteutuvat, myös kunnallispolitiikassa: suunnitellaanko kaupunkia autoilevien heteromiesten vai rollaattoreilla liikkuvien mummojen ehdoilla? Tai: voidaanko kahdesta tasaveroisesta hakijasta valita kunnalliseen tai kuntayhtymän virkaan homoseksuaali? Tai: nähdäänkö ruotsinkieliset palvelut puolustamisen arvoisiksi.
Tehtäköön siis tässä selväksi: vaikka kuntavaaleissa ei ole kyse EU-tuista, ja niistä on turha kysyä minulta vaaliteltoilla mitään, niin kannatan kuitenkin sitä, että Suomen tärkeimmän kauppa-alueen kilpailukyvystä huolehditaan, koska se on kyllä Porvoonkin etu. Ja vaikka kuntavaaleissa ei äänestetä sukupuolineutraalista avioliittolaista tai adoptioista, niin olen kyllä sitä mieltä, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia riippumatta sukupuolestaan tai sukupuolisesta suuntautumisestaan, uskonnostaan, iästään, kielestään, ihonväristään tai yhtään mistään. Saatettakoon myös yleisesti tietoon se, että en ole todellakaan lisäämässä ihmisen syntymäpaikasta tai sosiaalisesta asemasta johtuvien lähtökohtien mahdollisuuksien epätasa-arvoa, ja tämä koskee myös kieliryhmien saamia palveluita. En ole siis lakkauttamassa pakkoruotsia tai ruotsinkielisiä palveluita.
Yllättävänkin paljon. Edustuksellisessa demokratiassa haetaan sellaista ehdokasta, jonka harkintakykyyn voi luottaa silloinkin kun hän ei ole äänestäjän kanssa samaa mieltä. Sellaista ehdokasta ei nimittäin löydykään, muita kuin itse. Jos äänestäjä vaatii tällaisen ehdokkaan löytymistä, hänen on pakko lähteä itse ehdolle.
Vaikka minulla on joitakin niin tärkeitä kysymyksiä, että niitä voi pitää kynnyskysymyksinä, suurin kynnyskysymys on kuitenkin tämä: onko ehdokas fiksu, harkintakykyinen ja inhimillinen tyyppi. Mukava hänen ei ole pakko olla, kunhan ei ole täysi ***pää. Sillä, miltä hän näyttää, onko hän vaikka kolmion muotoinen, ei ole mitään merkitystä, kuten hänen nimellänsä, onko Virtanen tai von Kügelgen, tai sillä, miten hän pukeutuu tai millaista musiikkia hän kuuntelee. Arvoilla on kuitenkin väliä.
Ehdokkaan arvomaailma paljastaa ehdokkaan. Maailmankuva sisältää ihmiskuvan, ja ihmiskuva tarjoaa tulkintakartan siitä, miten ehdokas suhtautuu myös kunnallispoliittisiin kysymyksiin. Siksi esimerkiksi ihmisoikeus ja tasa-arvo ovat mitä kunnallispoliittisimpia kysymyksiä: siitä, miten ehdokas suhtautuu esimerkiksi vähemmistöihin, voi vetää suoran loogisen jatkumon siihen, miten hän kohtelee näitä vähemmistöjä. Ja siitä, miten ehdokas kohtelee vähemmistöjä, voi vetää suoran yhtäläisyysmerkin sen kanssa, miten näiden vähemmistöjen oikeudet toteutuvat, myös kunnallispolitiikassa: suunnitellaanko kaupunkia autoilevien heteromiesten vai rollaattoreilla liikkuvien mummojen ehdoilla? Tai: voidaanko kahdesta tasaveroisesta hakijasta valita kunnalliseen tai kuntayhtymän virkaan homoseksuaali? Tai: nähdäänkö ruotsinkieliset palvelut puolustamisen arvoisiksi.
Tehtäköön siis tässä selväksi: vaikka kuntavaaleissa ei ole kyse EU-tuista, ja niistä on turha kysyä minulta vaaliteltoilla mitään, niin kannatan kuitenkin sitä, että Suomen tärkeimmän kauppa-alueen kilpailukyvystä huolehditaan, koska se on kyllä Porvoonkin etu. Ja vaikka kuntavaaleissa ei äänestetä sukupuolineutraalista avioliittolaista tai adoptioista, niin olen kyllä sitä mieltä, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia riippumatta sukupuolestaan tai sukupuolisesta suuntautumisestaan, uskonnostaan, iästään, kielestään, ihonväristään tai yhtään mistään. Saatettakoon myös yleisesti tietoon se, että en ole todellakaan lisäämässä ihmisen syntymäpaikasta tai sosiaalisesta asemasta johtuvien lähtökohtien mahdollisuuksien epätasa-arvoa, ja tämä koskee myös kieliryhmien saamia palveluita. En ole siis lakkauttamassa pakkoruotsia tai ruotsinkielisiä palveluita.
perjantai 12. lokakuuta 2012
Sibeliusbulevardi kaunistuu ensi maanantaina
Porvoon Vihreät tempaisevat maanantaina 15.10. klo 17.30 ja
siivoavat ja kaunistavat Sibeliusbulevardin keskikaistan talkoohengessä.
Kohteita ehdottivat kaupunkilaiset Facebook-kampanjassa Viherpeukkutalkoot
Porvoossa – Talko för borgåbor med gröna fingrar.
Tapahtumaan mukaan ilmoittautuneet sitoutuivat siivoamaan ja
kaunistamaan eniten peukkuja saaneen kohteen. Talkooryhmä istuttaa paikalle
sipulikukkia sissiviljelyn hengessä, mutta kaupunginpuutarhuri Mikko Kauniston
luvalla. Kampanjaporukka toivoo, että talkootyöstä on iloa erityisesti läheisissä
palvelutaloissa asuville ikäihmisille sekä ohikulkijoille.
Viikon kestäneessä äänestyksessä talkookohteiksi ehdotettiin
myös muun muassa Rauhankadulta kaupunginpuistoon johtavaa kävelykujaa sekä
Kevätkummun ostoskeskuksen takana olevaa metsikköä. Huolta herätti
Maarinrannassa leviävä haitallinen vieraslaji,
jättipalsami.
Porvoon Vihreät haluaa tempauksella kiinnittää huomiota
viihtyisään kaupunkiympäristöön ja yhteisöllisyyteen.
Porvoon Vihreät
Viherpeukkutalkoot Porvoossa – Talko för borgåbor med gröna
fingrar
Lisätietoja antavat:
Minna Siltala, p. 040 525 1583, minna.siltala at vihreat.fi
Mai Salmenkangas, p. 0500 605 472, mai.salmenkangas at vihreat.fi
Michael Perukangas, p. 040 748 1437 furttis at hotmail.com
keskiviikko 10. lokakuuta 2012
Nuorten vaalikone
Sivuni Porvoon nuorisovaltuuston vaalikoneessa avautuu allaolevasta linkistä:
http://etsiehdokas.net/index.php?action=show&eid=0&cid=163
Vastaukseni näkyvät myös tässä alla:
Koulut ja opiskelu
1. Nuoren on helppo saada peruskoulun jälkeen jatko-opiskelupaikka Porvoosta.
|
| ||||||||||||||||
Ehdokkaan kommentit:
Toisen
asteen jatkokoulutuspaikan tulisi olla subjektiivinen oikeus, ja yhtenä
vaihtoehtona nuorisotakuun toteuttamisessa voisi olla työpajatoiminta.
Työharjoittelumahdollisuuksia ja oppisopimuskoulutusta tulee
voimakkaasti listä, vaikkakaan tälle ei Porvoo yksin voi tehdä
paljoakaan, vaan kyse on lainsäädännöllisistä muutoksista. Jos
jatko-opiskelumahdollisuuksien halutaan olevan hyvä, ei riitä, että
kaikille on opiskelupaikka, vaan mahdollisimman monilla tulisi olla
mieleinen opiskelupaikka. Tosin näiden perässä pitää joskus joutua
lähtemään Porvoota kauemmas.
|
2. Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen yhteistyö on riittävää.
|
| ||||||||||||||||
Ehdokkaan kommentit:
Yhteistyötä saattaisi parantaa kaksikielisten koulurakennuksien ja kampustenkin perustaminen.
|
3. Koulujen ja oppilaitosten pitää lisätä kansainvälistä yhteistyötä.
|
| ||||||||||||||||
Ehdokkaan kommentit:
Varmaankin,
mutta ensin pitäisi tietää, miten paljon sitä nyt on, ja kuka
järjestää. Opetussuunnitelman ulkopuoliset projektit vievät opettajien
työaikaa, yleensä opettajat hoitavat ne vapaa-ajallaan ilman palkkaa,
jolloin on ymmärrettävää, jos opettajien into ei riitä tähän, niin
positiivisia kuin kansainväliset projektit olisivatkin. Järjestelyihin
pitäisi saada mukaan järjestöjä, esimerkiksi Cimo, muuten suhtaudun
epäillen siihen, onko tähän resursseja. Myös oppilaskunnat ja
vanhempaintoimikunnat voisivat ottaa tässä aloitteellisen roolin.
|
4. Oppilaiden pitää jatkossa päästä helposti internetiin langattoman verkon kautta kaupungin kouluissa.
|
| ||||||||||||||||
Ehdokkaan kommentit:
Tämä
saattaisi lisätä nettisurffailua oppituntien aikana. En osaa nähdä
välttämättömäksi myöskään välitunnilla nettiin pääsemistä. Toki
langattomia verkkoja tulisi olla saatavilla lisää, ei ainoastaan
kouluissa.
|
Nuorten osallistuminen päätöksentekoon
5. Koulu kasvattaa nuoria tehokkaasti osallistumaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
|
| ||||||||||||||||
Ehdokkaan kommentit:
Luultavasti
ei, sillä haastatellessani Porvoon nuorten työpaja DoIt:in nuoria,
yksikin nuori kysyi minulta, mitä on demokratia. Hän ei ehkä tiennyt
asiaa - sitä ei oltu käsitelty koulussa/hän ei ollut seurannut opetusta -
mutta demokratian vastakohdan hän ymmärsi hyvin, mikä on
huolestuttavaa. Jos tämä nuori tarkoitti tämän ihmettelynsä
kysymykseksi, hän tuli esittäneeksi oikein hyvän kysymyksen.
|
6. Porvoon nuorisovaltuusto on hyvä kanava vaikuttaa porvoolaisten nuorten asioihin.
|
| ||||||||||||||||
Ehdokkaan kommentit:
Riippuu
varmaankin nuoresta itsestään, miten tämän kanavan kokee. Itseäni
turhautti, kun en lukioikäisenä saanut äänestää, ja olisin itse halunnut
vaikuttaa asioihin oikeasti enkä vain tuntea vaikuttamisen tunnetta.
Mutta voivatko he vaikuttaa asioihinsa? Sitä tulee kysyä nuorilta
itseltään.
|
7. Nuorten on helppo vaikuttaa Porvoon kaupungin palvelujen kehittämiseen.
|
| ||||||||||||||||
Ehdokkaan kommentit:
Tätäkin tulee kysyä nuorilta itseltään: en työskentele Porvoon kaupungilla enkä itse ole nuori.
|
8. Äänestysikärajaa tulisi kuntavaaleissa alentaa 16 vuoteen.
|
| ||||||||||||||||
Ehdokkaan kommentit:
Käsittääkseni
monet nuoret ovat kiinnostuneita nimenomaan globaaleista kysymyksistä,
eivät niinkään kunnallisista, vaikka nimenomaan kunnanvaltuustot
päättävät kaikille tärkeistä arkipäiväisistä asioista. Pelkään
kuitenkin, että äänestysikärajan laskeminen leimaisi kunnalliset asiat
muita vähempiarvoisiksi, ikään kuin demokratian leikkikouluksi. En näe
syytä siis alentaa nimenomaan kuntavaaleissa äänestysikärajaa, koska en
näe oikeaksi argumentaatiota, jossa katsotaan, että kuntavaalit olisivat
sopiva paikka "harjoitella" äänestämistä. Ja tämä ei tarkoita sitä,
ettenkö haluaisi nuoren äänen kuuluvan nykyistä paremmin.
|
Terveys ja hyvinvointi
9. Ilmainen ja terveellinen kouluruoka on tärkeä palvelu koululaisten hyvinvoinnille.
|
| ||||||||||||||||
Ehdokkaan kommentit:
Kunhan vaan vielä kaikki haluaisivat syödäkin sitä.
|
10. Nuoret tietävät, mistä saa apua mielenterveys- ja päihdeongelmiin.
|
| ||||||||||||||||
Ehdokkaan kommentit:
Sitä pitää kysyä nuorilta itseltään, ei ehdokkailta.
|
11. Nuorten mielenterveyspalveluja pitää parantaa, vaikka se tarkoittaisi verojen korottamista.
|
| ||||||||||||||||
Ehdokkaan kommentit:
Mielenterveyspalveluihin
tulee päästä ilman lähetettä. Kriisitilanteessa lyhytkin odotusaika on
liian pitkä. Pitäisi myös luopua jaottelusta nuoriso- ja
aikuispsykiatrian välillä, koska nyt siirtyminen voi johtaa katkokseen
terapiasuhteessa/hoidossa.
|
12. Kaupungin pitää panostaa jatkossa erityisesti nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseen.
|
| ||||||||||||||||
Ehdokkaan kommentit:
Kyllä,
vaikka ei kuitenkaan työttömyys tai ilman opiskelupaikkaa oleminen
olekaan ihan sama asia kuin syrjäytyminen. Kaupunki voi ja sen pitää
tarjota esimerkiksi tiloja nuorten toiminnalle ja ihan vain
oleskelellukin ja yhdessä nuorten itsensä kanssa ja kaikki viranhaltijat
yhdessä pyrkiä räätälöimään nuorille parhaiten sopivia ratkaisuja
esimerkiksi opiskeluun tai työntekoon, mutta paljon on kiinni myös
kavereista. Nuorena kaverit ovat tärkeitä, ja kaverit tulevat pääosin
koulusta, osin myös harrastuksista. Paljon siis riippuu sosiaalisesta
kontekstista.
|
13. Kaupungin velkamäärä pitää saada lähivuosina kuriin vaikka joitain nykyisiä palveluja karsimalla, jotta nuorten keskeisimmistä hyvinvointipalveluista voidaan huolehtia myös tulevaisuudessa.
|
| ||||||||||||||||
Ehdokkaan kommentit:
Nuoret
ovat tulevaisuuden veronmaksajia ja tulevaisuuden aikuisia. Satsaamalla
nuorten terveyteen ja osallisuuteen nyt säästämme tulevaisuudessa
pitkän pennin.
|
Vapaa-aika ja harrastukset
14. Porvoolaiset nuoret löytävät halutessaan helposti edullisia harrastuksia.
|
| ||||||||||||||||
Ehdokkaan kommentit:
Tätäkin
tulee kysyä nuorilta itseltään. Harrastus ei sinänsä tule kenenkään
luo. Kaikki harrastukset eivät kuitenkaan ole järjestettyjä, vaan
esimerkiksi lukeminen, musiikinkuuntelu, koiranulkoiluttaminen,
vapaaehtoistyö tai käsitöiden tekeminenkin ovat maksuttomia tai lähes
maksuttomia harrastuksia. Joillekin harrastuksien mukanaan tuoma
sosiaalisuus on hyvinkin tärkeää, toiset taas viihtyvät enemmän
muutamien ystäviensä kanssa tai omissa oloissaan, yhtä oikeaa mallia ei
ole. Jokaisella nuorella ei siis tule olla subjektiivista oikeutta
järjestettyyn harrastukseen, mutta mielekästä tekemistä ja kavereita
kyllä tulisi olla.
|
15. Porvoon kaupungin nuorisopalvelut tarjoavat monipuolista toimintaa kaupungin nuorille.
|
| ||||||||||||||||
Ehdokkaan kommentit:
Kaupungin
nuorisopalveluiden oma tarjonta taitaa rajoittua nuorisotilojen
ylläpitämiseen ja etsivään nuorisotyöhön. Lisäksi on tietysti
nuorisovaltuusto. Kaupungin tehtävä näyttää rajoittuvan puitteiden
tarjoamiseen ja erilaisissa projekteissa mukanaolooon. Kaupungille on
kuitenkin annettava kiitosta siitä, että sisällöllistä toimintaa
tarjoavista alueen yhdistyksistä on saatavissa tietoa kaupungin
nettisivulta Nuorten Porvoo.
|
16. Nuoret saavat riittävästi nuoriso- ja opiskelija-alennuksia linja-autolipuista, uimahallilipuista ja muista vapaa-ajan palveluista.
|
| ||||||||||||||||
Ehdokkaan kommentit:
Ainakaan
busseihin ei ole muita alennuksia kuin opiskelijalippu, eivätkä kaikki
kuitenkaan - valitettavasti - opiskele. Yksityisen vapaa-ajantarjonnan
alennuksiin ei kunnallispolitiikassa voida vaikuttaa.
|
17. Kaupungin pitäisi tukea nuorten vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia nykyistä enemmän, vaikka se tarkoittaisi verojen korottamista.
|
| ||||||||||||||||
Ehdokkaan kommentit:
Veroja
maksetaan palveluiden kustantamiseksi. Kuten sanoin kysymyksessä 14:
kaikki harrastukset eivät kuitenkaan maksa käyttäjälleen, esimerkiksi
kirjasto on yksi tällainen tärkeä, kaikille yhteinen palvelu, josta
tulee pitää huolta, samoin esimerkiksi uimahalli.
|
Kestävä kehitys
18. Kaupungin asuinalueet ja palvelut tulee suunnitella niin, että yksityisautoilua voidaan vähentää.
|
| ||||||||||||||||
Ehdokkaan kommentit:
Tämä
on turvallisuuskysymys, hengitysilmakysymys ja tasa-arvokysymys.
Kaikilla ei ole varaa autoon, ja kaupungissa tulee voida elää ilman
autoa ainakin taajamissa. Sama pätee mopoautoon ja muihin
moottoriajoneuvoihin, kuten mopoihin ja skoottereihin, joiden
läpiajoliikennettä ja kruisailua Porvoossa tulee saada vähennettyä.
Kaikki kruisailu ei kuitenkaan ole suoraa seurausta joukkoliikenteen
vähäisyydestä, vaan se on paikallista nuorisokulttuuria. Jos Porvoon
kaupunkielämää elävöitettäisiin ja Porvoo tuntuisi vielä enemmän
kaupungilta, tämäkin ilmiö vähenisi. Mopokruisailua saattaisi vähentää
myös se, jos nuorille olisi tarjolla enemmän tekemistä.
|
19. Kouluissa, oppilaitoksissa ja julkisissa laitoksissa pitää suosia lähiruokaa.
|
| ||||||||||||||||
Ehdokkaan kommentit:
Jos
tämä vaihtoehto on suhteellisen kustannustehokkaasti saatavissa.
Lähiruoan suosiminen on myös hyvää elinkeinopolitiikkaa, puhumattakaan
sen ilmastovaikutuksista.
|
20. Kierrätysmahdollisuudet toimivat hyvin Porvoossa.
|
| ||||||||||||||||
Ehdokkaan kommentit:
Kierrätysmahdollisuudet
vaihtelevat hyvin paljon riippuen siitä, missäpäin Porvoota asuu. Osmo
Soininvaaran mukaan kierrätys haja-asutusalueella ei aina kannata, koska
jo kuljetusten vaatima energia tekee kierrätyksen hyödyt tyhjäksi.
Haja-asutusalueella kierrätyksen tulee perustua alueellisiin
keräyspisteisiin ja oma-aloitteisuuteen.
|
21. Kaupunki voisi säästää vähentämällä julkisten tilojen ja alueiden valaistusta.
|
| ||||||||||||||||
Ehdokkaan kommentit:
Valaistus lisää turvallisuutta mutta myös turvallisuuden tunnetta.
|
Työ ja asuminen
22. Kesätyöpaikkoja on Porvoossa riittävästi alle 18-vuotiaille.
|
| ||||||||||||||||
Ehdokkaan kommentit:
Ainakaan niistä ei saa tietoa hakuajan ulkopuolella.
|
23. Nuori saa riittävästi apua yrityksen perustamiseen Porvoon alueella.
|
| ||||||||||||||||
Ehdokkaan kommentit:
Ylipäätään
yrityksien tukipalveluita tulee parantaa Porvoossa, ei vain nuorille.
Esimerkiksi tietoa vapaista toimitiloista ei ole kootusti saatavilla
mistään.
|
24. Vastavalmistuneen nuoren työllistymismahdollisuudet ovat hyvät Porvoossa.
|
| ||||||||||||||||
Ehdokkaan kommentit:
Riippuu
siitä, miltä alalta on valmistunut. Kaupan alan ja hoitoalan töitä
kyllä riittää, mutta tiedekorkeakouluista - joita ei sitäpaitsi ole
Porvoossa - valmistuneille ei, lukuunottamatta opettajia ja lääkäreitä.
Kysymyksen tulisikin ehkä olla: riittääkö Porvoossa opiskelleille töitä
Porvoossa? Ja toisen kysymyksen: onko porvoolaisella, muualla
opiskelleella nuorella syitä palata Porvooseen?
|
25. Kaupungin pitäisi taata jokaiselle nuorelle kohtuuhintainen vuokra-asunto.
|
| ||||||||||||||||
Ehdokkaan kommentit:
Olisi
toki Porvoon kannalta hyvä, että jokainen porvoolaisnuori jäisi
porvoolaiseksi veronmaksajaksi, mutta on kuitenkin ymmärrettävää, että
näin ei käy, koska sopivia opiskelu-/työpaikkoja ei ole kaikille.
"Jokaiselle nuorelle" pitäisi siis korvata "jokaiselle Porvooseen
jäävälle nuorelle".
|
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)